Taustaa

Miksi minusta tuli Elämänkaarikirjoitus-mallin kehittäjä, johtunee alun perin siitä, että ihmisten elämät ja tarinat kiinnostivat minua jo pikkutytöstä lähtien. Siksi minusta tuli myös kirjailija Hollannin vuosinani, 1980-luvun lopulla. Fiktiiviset kirjani, joita on viisi, ovat olleet tematiikaltaan ihmissuhteisiin ja perusongelmiin/onneen liittyviä. Elämän prosessointi on kirjojen kirjoittamisen myötä ollut jokapäiväistä ja jokapäiväiseen leipään liittyvää.

Toimittajan työssäni keskityin mieluusti henkilöhaastatteluihin ja tein nimenomaan isoja ja työtä vaativia juttuja. Pari- ja perheterapiaopiskelu ja valmistuminen psykoterapeutiksi ovat antaneet lisävälineitä mm. perhedynamiikan ja sukutaustojen käsittelyyn. Psykogenealogia, alitajuiset jatkumot, ikäjaksojen ja aikakausien teemat, elämän ja kuoleman rytmi ja ihmisen elämän rajallisuuksien/mahdollisuuksien tiedostaminen, uhriutumisen kierteet ja niistä vapautuminen sekä ihminen tehtävä elämässään askarruttavat ja kehittelen jatkuvasti erilaisia ajatuksia näistä teemoista.

Elämänkaarikirjoitusidea sai varsinaisesti alkunsa ohjatessani 10-12-vuotiaita lapsia iltapäiväkerhossa, jossa annoin heille tehtäväksi kirjoittaa ”Tähänastisen elämänsä tarinaa”. Jo siinä otettiin mukaan taustatarinat, mikä sitten siirtyi aikuisten ryhmiin. Vuodesta 1999 eri puolilla Suomea pitämilläni kursseilla on tähän mennessä ollut kohta 1000 kirjoittajaa.